Kesän merkit

Tällä viikolla on melkein ollut pakko jo kääntää ajatuksiaan kesään. Maanantaina käytiin ostamassa parvekkeelle tomaatteja, ampeleit, ja parvekepuu (josta joskus, jos hyvin käy ja salamanäpit antavat sen olla rauhassa, kasvaa parimetrinen havupuu). Vaikka luulimme olevamme ajoissa, ainakin aikaisemmassa kuin viime vuonna, oli kahdesta ensimmäisestä kaupasta siemenperunat loppuneet. Kolmannesta niitä sentää löytyi ja tiistaina käytiin istuttamassa perunat ja sipulit kasvimaalle. Innokas pikkuapuri tuli ämpärin, haravan ja kastelukannun kanssa tomerasti palstalle, auttoi sipulien istutuksessa ja kun selän käänsi, niin haravoi istutetus sipulit esiin. Ensimmäistä kertaa, kun kastelukannu täytettiin kaivosta, ei siitä tullutkaan enää loppua. Kannukannu, vettävettä. Rikkaruohot saivat vettä, samoin hietikko, koivut ja lopulta tyttösen housutkin. Ensimmäistä kertaa joku oli myös käynyt tekemässä tihutöitä ja repimässä tarvikelaatikostamme lukon irti heloineen. Ties mitä toivoi löytävänsä, mutta lapiot ja haravat eivät olleet kelvanneet. Toivottavasti perunat saavat olla rauhassa ja saadaan korjata hyvä sato.

Tällä viikolla on käyty myös neuvolassa. Tyttösen tarkastus oli tiistaina ja samalla saatiin pari rokotusta. Tasaisesti käyrän mukaan mennään, painoa on reilu 11 kg ja pituutta 86 cm. Torstaina olikin sitten kummankin lääkärintarkastukset ja kävi ilmi, että poikanen painaa 8 kg ja on 66 cm pitkä. Mitenköhän käy ajatukseni siitä, että poika saa tyttösen ulkoiluvaatteet... Molemmat menevät hienosti omia kasvukäyriään pitkin eikä muitakaan huolia ole. Pojalle on annettu parin viikon ajan vähäsen kiinteitä ruokia ja heti hävisi 1-2 yöheräämistä. Ihanaa! Enää herätään 2 kertaa yöllä, joskus kolmas ruoka otetaan ennen kuin ehdimme itse edes unille. Nyt on kokeiltu uutta taktiikkaa ja iltaruokana on peruna- tai porkkanasosetta ja perunaporkkana-velli päälle. Kuukauden päästä syödäänkin sitten jo puuroa ja lihaa.

Poika oppi tällä viikolla kääntymään selältä mahalleen. Aikamoista ähellystä ensimmäiset kerrat oli, mutta illalla jo kääntyminen sujui ilman äänitehosteita. Nyrkkiä jyystetään kovaan ääneen, ehkä siellä jo ensimmäiset hampaat kutkuttavat ikeniä. Tyttönen puhuu yhä useammin kolmen sanan lauseita. Eniten toistettava on "Äiti nostaa pois". Aamulla kuului "Lisää juguttia Hiltalle". Pöydälle ja potalle sekoittuu vielä aika usein, samoin keksi ja tissi. Mistä ihmeestä se mahtaa tulla, että keski muuttuu tytön suussa tissiksi. Kun sen korjaa, niin sitten sanotaan keksi, ilman k-kirjainta. Se on sellainen sana, etten osaa sitä edes kirjoittaa :). Jos sanoo, että Mitä se Hilda nyt on keksinyt, niin lauseesta ymmärretään kyllä sana keski, mutta ei mitään muuta. Kaupassa on muutaman kerran hoettu rattaista tissi, tissi, kun kävellään keksihyllyn ohi... Hauskasti sanotaan myös maitOO, juustOO, Hiltalle, potale, patilli, mutta myös kiitos kuuluu hienosti sanavarastoon. Paljon tyttö toistaa ja opettelee sanoja. Viikossa tulee useita uusia sanoja, eikä sitä aina edes ensin hoksaa, että tuossahan tuli uusi sana, kun ei meinaa heti ymmärtää. Ympärilleen pitää koko ajan katsoa, kun puhutaan, jotta ymmärtäisi.

Tänään oli viimeinen perheuinti. Seuraavan kerran päästään elokuussa altaaseen kesätauon jälkeen. Paikalla oli meidän lisäksi yksi perhe, joten saatiin hyvää opastusta ja lisäkäsiä tyttösen uintitreeniin. Tyttönen saatiin kuin saatiinkin laskemaan liukumäkeä altaaseen. Vähän tarvittiin suostuttelua, maanittelua ja lopulta annettiin vain vauhtia, jotta saadaan ensimmäinen kokemus. Sitten mentiinkin vähän vähemmän vastahankaisesti ja neljäs kerta sujui jo aika hyvin. Hymy levisi naamalle, kun pääsi isin syliin. Hauskaa se oli, mutta ilman tuupaamista ei sitäkään olisi suostuttu kokeilemaan. Poika pääsi tekemään ensimmäisen pintasukelluksen. Siinä on kyllä hyvin rauhallinen uimari. Ainakin toistaiseksi. Kesällä pitää käydä uimassa, jotta taidot eivät unohdu. Merivedessä ei kaikkea voi ihan treenailla.

Kuvia lupailin aikaisemmassa kirjoituksessa. Laitan niitä tähän perään muutamia.

Ensimmäinen ahven

Aarteet: ämpäri ja kastelukannu

Sisko ja veli

Tattu, tattu