Tähtöinen

Joulun alla meillä on opittu ainakin yksi uusi sana: tähtöinen. Tähtöinen löyty joulukuusesta, joulukoristeista ja näin uuten vuotena myös raketit olivat tähtöisiä. Opittiin myös sana mopo, kun sellaisen joulupukki toi tyttöselle lahjaksi.

Vuosi sitten meidän tyttö sai nimen ja kulunut vuosi onkin ollut täynnä menoa ja vilskettä. Enpä olisi osannut arvata, miten paljon kaikkea voi vuoden aikana tapahtua. Tuleva vuosi ei varmasti jää päättyvän varjoon, vaan uusia kujeita ja kommelluksia on luvassa.

Hyvää uutta vuotta ja ensi vuonna uudet kuiskaukset olohuoneesta.

Joulusiivous

Kuva varmasti kertoo enemmän kuin tuhat sanaa...

Jouluvalmisteluita

Tänään tehtiin vähän jouluvalmisteluita. Lopputuloksena on hiluja pitkin asuntoa ja molempia tyttöjä. Laitettiin hilulumihiutaleita roikkumaan olohuoneen ikkunaan. Tyttönen sai toisen paketeista auki itsekseen ja pitihän niitä hiluja maistella. Sen seurauksena kimalletta löytyy varmasti vielä juhannuksenakin keittiöstä. No, tulipahan laitettua ja on vähän jouluisampi olo. Aikaisemmin tällä viikolla laitettiin pari tonttua hyllyn päälle. Hiippalakit läpäisivät makutestin. Vaaleanpunainen amarylliskin on hankittu. Joulupöytäliina on ommeltu ja silitetty valmiiksi odottamaan ensi viikkoa.  Joulukuusta vielä harkitsen. Meillä on pieni pöytäkuusi olemassa ja se varmasti saa riittää tänä vuonna. Jospa sitä ensi vuodeksi sitten laittaisi kuusenkin ja kävisi ostamassa joulukuusenkoristeita. Katsotaan mitä me tytöt vielä keksitään tulevana viikkona.

Hammastarkastus

Olin kirjoittanut tarinan viime viikkoisesta hammastarkastuksesta, mutta se on näköjään kadonnut. Tässäpä se sitten uusiksi.

Viime viikolla oli 1v hammastarkastus. Vähän jännitettiin etukäteen, että mitä siitäkin tulee. Purraanko hoitajaa sormeen vai tutkitaanko paikat läpikotaisin, kun on niin ihmeellisiä laitteita joka paikassa. Hyvin se sitten meni, paremmin kuin osattiin odottaakaan. Hoitaja kyseli ja vanhemmat vastasi. Tyttönen tutustui sillä väliin ensimmäiseen omaan hammastahnaansa. (Tosin ensimmäinen kosketus hammastahnaan tehtiin jo edellisenä päivänä, kun annoin käteen katseltavaksi hammastahnatuubin ja jollain ihmeen tavalla tyttö sai siitä korkin auki ja imeskeli tyytyväisenä tuubinsuuta.) Vielä ei tarvinnut mennä istumaan Siihen Tuoliin, vaan vasta 3v tarkastuksessa. Hammashoitaja tutki sormella ikeniä ja jos sitä tutkiskelua olisi kestänyt hetkenkin kauemmin, niin ei olisi isin virnuilutkaan enää auttaneet. Seuraavia hampaita odotellessa, mutta tällä hetkellä näiden kahdeksankin hampaan peseminen on joskus hankalaa. Illalla kun laitettiin ensimmäistä kertaa omaa hammastahnaa harjaan, niin kävi vain kauhea maiskutus ja kieli työnsi häritsevän hammasharjan pois. Hampaiden hoito on meillä hyvällä maillilla, kun on aloitettu xylitol-pastillienkin syöminen. Ne on sen verran hyviä, että jos unohdetaan ottaa pastilli ruokailun jälkeen ja huomaan asian vaikka työhuoneessa, niin tyttönen lähtee tomerasti kävelemään kohti keittiötä ja pastillipurkkia. Ja ne vaaleanpunaiset on parempia kuin vihreät.

Lunta

Talvi tuli. Se oli aika ihmeellinen juttu, kun tyttönen pääsee ensimmäistä kertaa kosketuksiin lumen kanssa. Perjantaina lunta pyrytti ja paljon, mutta se ei haitannut, kun oltiin päätetty lähteä Helsinkiin shoppailemaan. Junan sijasta otettiin bussi ja päästiin perille. Tyttö nukahti rattaisiin jo bussipysäkillä ja heräsi reippaiden unien jälkeen juttelemaan muille shoppailijoille kaupassa. Sitten vielä päätettiin kävellä toiselle puolelle kaupunkia pikkubutiikkiin, niin rattaista kuului vain naureskelua ja hymyilevä naama, kun lunta tuiskusi. Rattaiden työntäjille tuli posket punaisiksi ihan muusta kuin tuiskusta, mutta hyvin selvittiin eteenpäin ja paikasta toiseen. Ei muuten ollut kovin monia rattaita liikenteessä...

Lauantaina ostettiin pulkka. Se ei saanut ihan varauksetonta ihailua aikaiseksi, vaikka harmaa lampaantalja sointuu hyvin kirkkaan pinkin pulkan väreihin. Jospa seuraava kerta sujuisi vähän paremmin. Ja pitihän sitä tyttönen istuttaa lumihankeen ihmettelemään. Kävely on hieman hankalaa, kun vaatetta on niin paljon päällä, mutta talvihaalari on osoittautunut kyllä hyväksi ostokseksi. Ja etenkin tuo karvaireunainen huppu, kun se otti osan perjantaisesta tuiskusta vastaan eikä naama kastunut ihan kokonaan. Kyllä meistä talvi-ihmisiä taas tulee.