lauantai 5. lokakuuta 2013

Kaikenlaista

Lupasin linkittää kirjoittamani artikkelin perhe-elämästä tänne. Lastenliiton syksyn lehti ilmestyi jokin aika sitten ja siellä on paljon muitakin kiinnostavia juttuja, mutta omani löytyy sivulta 16. Lasten kanssa 2_2013.

Torstaina olin ensimmäistä kertaa päiväkodin vanhempainillassa. Pääsimme tutustumaan päiväkodin arkiaskareisiin ja näkemään, mitä se käytännössä tarkoittaa pienten ja isojen puolella. Ja kyllä joka hetkellä tuli sellainen olo, että tyttönen on hyvässä päiväkodissa ja täällä oppii vaikka mitä. Pojan päiväkotitaival puolestaan alkaa tämän kuun lopussa. Päiväkotiin perustetaan "vauvaryhmä", jossa marraskuussa aloittaa kaksi poikaa ja joulukuussa yksi ja keväällä tulee ehkä pari lisää. Sieltä saavat sitten omaan tahtiin siirtyä pienten puolelle. Ruhallinen ja omatahtinen alku myös pojalle päiväkotielämään, tätä juuri toivoimme ja tuo vauvaryhmä oli kyllä unelmien täyttymys! Tammikuussa molemmat sitten täysipäiväisin, kun palaan kunnolla töihin.

Tällä viikolla on myyty vauva-tarvikkeita urakalla pois. Vanhat yhdistelmävaunut sekä turvakaukalo lähtivät uuteen kotiin, samoin sitteri ja aikaisemmin on lähtenyt jo vaikka mitä. Vaatteita on annettu ystäville, joilla on pieniä vauvoja ja loput myydään keväällä kirpputorilla. Jotenkin huojentavaa, kun pääsee tavarasta eroon! Vaikka tilalle sitten tuleekin melkein heti jotain uutta. Eteiseen on ainakin kasaantunut lisää kenkiä, kun pojalle ostettiin ensimmäiset kengät päiväkotiin, tyttöselle myös päiväkotikengät ja syyslenkkarit (melkein kaikki kengät jäivät kerralla pieniksi). Seuraavaksi sitten talvikenkien ostoon... Ensi kesänä ostan päiväkotikengät etukäteen, koska lokakuussa ei kovin monessa kupassa ollut enää kangaskenkiä, jostain ihmeen syystä... Onneksi netti on täynnä kenkäkauppoja!

Tyttönen sai elämänsä toisen kunnon kuumeen eilen. Tänään sitä vielä jatkuu, mutta olo on jo vähän virkeämpi. Silloin ollaan kyllä kipeitä, kun ei maistu smoothiet, suklaa, vanukkaat eikä jugurtti. Ainut mitä menee on maito ja mehu. Kunhan nyt jotain... Kun ei päästy synttärijuhliin tänään, niin lähdettiin käymään rattailla kaupassa. Kotimatka taitettiin bussilla ja siellä tyttönen kovaan ääneen sanoi, että tyttö istuu äidin paikalla, kun mentiin rattailla bussiin sisälle. Nopeasti sain istumapaikan ja tyttönen piti myös huolta, että istuin saamalleni paikalle :). Eilen kun vaivuin aatoksiin sohvalla, tuli tyttönen seisomaan viereeni ja sanoi, katso eteenpäin. Se sopi sen hetken aatoksiin kuin nenä päähän!

Tässä kirjoitetaan mammalle terveisiä Turun kirjamessuille. Toivottavasti mummi, mamma, tädit, setä ja Sveitsin sukulaiset olette saaneet tyttösen lähettämät tekstiviestit, joita meiltä ahkerasti lähtee. Sen lisäksi meillä usein muistellaan, kuka on istunut milläkin tuolilla ruokapöydässä tai sohvalla.

Tuo meidän jämy jätkä on jo yli 8kk ja nousee niin näppärästi jo seisomaan ja liikkuu sohvanreunaa pitkin sivuttain. Aika nopeasti oppi laskeutumaan alas, kun muutaman kerran muksahti oikein kunnolla. Ja kun tiskikoneen avaa tai suihkun ääni kuuluu, seuraavaksi kuuluukin nopea konttaus, jotta varmasti päästään paikan päälle ajoissa katsomaan tai auttamaan. Kyllä noilla kahdella vaan on niin hauskaa keskenään. Ruokapöydässä tyttönen komentaa "Ei missään tapasuksessa saa pärysittää!" Kohta taas on menoa ja melskettä, kun herätään päiväunilta. Tyttönen on kuumeensa vuoksi nukkunut jo monta kertaa ja poika on vihdoin vakiinnuttanut itselleen kahden päiväunen taktiikan. Harvoin kuitenkaan nukkuvat samaan aikaan, paitsi nyt. Sen ansiosta tänään onkin kokeilevaa keittiötä. Ja huomenna varmaan lisää kokeilevaa keittiötä, kun pitäisi tutustua maa-artisokkaan ja tehdä siitä keittoa pakkaseen. Jospa edes toinen kokeiluista onnistuisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti