sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Pallo

Löysimme vihdoin lauantaina kaupasta pallon. Se on ollut tytölle ostoslistalla jo pidemmän aikaa, mutta talvi ei oikein ole pallojen sesonkiaikaa. Mutta nyt löytyi sininen pallo, jossa on Muumipeikko ja Nipsu. Ja voi sitä riemun määrää, joka siitä seurasi! Jo kaupassa kuului "pa, pa, pa". Ja sitä on jatkunut siitä asti kotonakin. Tänä aamuna ensimmäiset sanat sängystä kuuluivat "Pa, pa, pa" ja sen jälkeen huhuiltiin peittoa. Pienistä jutuista tulee isot ilot.

Tänään oli jälleen vauvauintia. Räpylöiden ja kellukkeiden kanssa sujuu jo aikas hyvin. Tasapainoilu vie vielä suuremman osan energiaa, joten palloleikit eivät oikein vielä kellukkeiden kanssa suju. Mutta itsenäisesti kääntyilee ja pääsee jo jonkin verran eteenpäin. Nyt seuraavaksi onlineshoppailen uuden uimapuvun. Sen kun pitää olla lahkeellinen ja niitä on vaikea löytää. Samalla kertaa hankitaan omat räpylätkin. Kyllä iloista naamaa kelpaa katsella, kun uima-altaaseen päästään. Ja mikä parasta, siellä on vauvoille oma pieni kelluva pallomeri! Eihän sieltä meinaa meidän tyttöä saada pois, kun sinne pääsee :).

Tänään ilmoitettiin tyttö vielä liikuntakerhoon, Pallerot-ryhmään :). Oltiin pulkan kanssa ulkona ja huomattiin lyhtypylväässä mainos äiti-vauva-liikuntakerhosta Leppävaarassa ja se sattuukin olemaan ihan meidän naapurissa, joten sinne suunnataan maanatai-aamuisin. Vielä jää nähtäväksi, että miten se sujuu, kun vauva saapuu taloon, mutta jotenkin sumplitaan, jotta tyttöselle jää ihan omaa äiti-tytär-aikaa. Ja pulkkailukin sujui jo oikein hyvin. Ensimmäiset mäenlaskutkin laskettiin ja naama oli niin hymyssä että! Mitä hurjempi vauhti, sen parempi. Ja sitten kotimatkalla oli kiva pitää kättä maassa ja kerätä sen avulla lunta suuhun. Tulipa sitäkin sitten maistettua. Ja aika hyvin sitä siinä toppavarustuksessakin jo kävellään, vaikka haalari on hieman iso ja vaatetta on muutenkin päällä ainakin riittävästi, mutta sinnikkäästi vaan tarvottiin eteenpäin. Ja ihmeteltiin kaikkia kymmentä koiraa, jotka tulivat matkan varrella vastaan. Ja mitä punaposkinen tyttö sanoi ensimmäisenä, kun päästiin kotiin? "Pa, pa".



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti