Eilen oli päiväkodin kevätjuhlat. Teemana oli Metsäretki-konsertti. Lapsia pyydettiin pukeutumaan metsän eläimiksi, joten siinäpä taas pieni erillinen haaste äidille. Tältä he sitten näyttivät.Autan hieman, toinen on karhu ja toinen perhonen.
Konsertti sujui hienosti. Poika istui tiukasti sylissä ja lämpesi vähitellen konsertin edetessä. Suuret hihkasut isille tulivat Kärpänen istui polvella ja Pienet sammakot -laulujen yhteydessä. Nämä laulut löytyvät myös lasten soivasta laulukirjasta, jota isin kanssa laulavat vähintään kerran viikossa.
Viime viikonloppuna olimme Pihtiputaalla. Tilaihmeautoomme mahtui rattaat, polkypöyrä, matkustajat ja ainakin neljä kassia. Pikkulaukkuun täytyy varata enää vain vähän eväitä loppukilometrien kiukkujen varalta. Kotoa lähtiessä molmmat nukahtivat ensimmäisen 10 minuutin aikana, paluumatkalla pysyivät hereillä vajaan puoli tuntia. Helppoa tämä matkanteko (vielä ainakin).Molemmat lapset pääsivät kokeilemaan pyöräilemistä. Naamat olivat hieman totisia. Minä pääsin tekemään autovahinkoilmoituksen, kun paikallinen skootteripoika pisti takapuskuria vähän uuteen malliin. Tyttönen, isi ja mummi kävivät kalastamassa ja mummin kanssa tyttönen leipoi suussa sulavia herkkumuffineja. Ne olivat hyviä! Tyttösen kanssa käytiin lauantaina myös sirkuksessa ja se oli aika jännää! Popcornien avulla esitys jaksettiin seurata loppuun asti. Touhukas viikonloppu, jälleen kerran :).
Kevät on ollut kyllä sen verran vauhdikas, että kesäloma on hyvinkin odotettu vieras. Tänään hoksasin, että se on ensimmäinen virallinen kesälomani kahteen vuoteen! Pari viikkoa sitten lähdin lasten kanssa uimaan ja olin tsempannut itseäni siihen touhukkaaseen 45 minuuttiin, kun näiden kanssa kolmistaan suoriudutaan pukuhuoneesta suihkuun, uima-altaaseen, suihkuun ja vaatteet päälle ja autoon ja mielellään kotiin vielä ennen iltapalanälkäkiukkua. Siitä sitten lähdettiin tohinalla ja autotallin oven edessä totesin, että nyt on väärät avaimet mukana ja huokasin helpotuksesta, kun taskussa oli puhelin. Ei auttanut kuin soittaa huoltoon ja odotella vartiointiliikkeen edustajaa avaamaan ovea. 45 minuuttia touhukasta uintia vaihtui 45 minuuttiin rappukäytävässä. Onneksi vaahtokylpy miellytti lapsia ja itse vaihdoin avaimenperän toimiston avaimiin, etten toista kertaa sekota niitä kotiavaimiin.
Tällä viikolla pysäköinninvalvoja muisti pikavoitolla ja onneksi tätä viikkoa on vielä muutama päivä jäljellä, joten vaikka mitä voi vielä tapahtua :) Juhannukseen tuntuu vain olevan vielä kovin pitkä aika ja kun tietää, että siihen saakka saa tehdä töitä ihan kunnolla, niin illalla on välillä aika väsynyt olo. Onneksi huomenna on perjantai (siivouspäivä) ja hyvä syy jättää tänään kaksi koneellista pyykkiä pesemättä, jotta saa ne aikaisemmat pestyt ja viikatut vaatteet kaappeihin. Ilta vietetään lasten kanssa toisessa olohuoneessamme parvekkeella ja syödään jäätelöä vaikka iltapalaksi!